Olen nyt virallisesti luuydin -luovuttaja!

Parin hassun paperin täyttäminen ja tutkimukset veivät elämästäni alle tunnin, mutta siinä on kyse paljon suuremmasta.

Onko välinpitämättömyyttä se etteivät ihmiset havainnoi maailmaa muiden näkökulmasta.

Ajanpuute, vastuu vierittäminen muille ja oman kehon vaaliminen ovat huonoja tekosyitä siihen miksei tukisi toimintaa jolla voi itse mitään menettämättä pelastaa jonkun elämän.

Heti 18 -vuotta täytettyäni hankin itselleni elintenluovuttaja -kortin.  Kuoltuani voin antaa mahdollisuuden jollekin toiselle elämän jatkumiseen. Kuolleen ruumiin kunnioitus ym. ei mielestäni taaskaan ole hyvä syy jättää auttamatta, itse haluan kunnioitusta mielummin ihmisen sisintä kohtaan.                                                                                                                                            Usein ihmisillä on kuitenkin vaikeaa asettua toisen asemaan, jos heille itselleen tai läheisille ei ole sattunut tilannetta jossa tarvittaisiin ulkopuolisen apua.

Vielä odottellaan sitä päivää kun Suomessa hyväksytään  muiden kuin perheenjäsenten munuaisenluovutus :)